Siemens Kodinkoneet
Vietettyään lähes vuosikymmenen ulkomailla sisustusarkkitehti ja suunnittelija Joanna Laajisto palasi synnyinseuduilleen Helsinkiin. Mukanaan hän toi varsin raikkaan otteen suomalaiseen suunnitteluun.
Laajisto todella on ehtinyt nähdä maailmaa, sillä vuosia hän kiersi eri maita ensin ammattilaislumilautailijana ja sittemmin työskennellen sisustusarkkitehtina alan jättiläiselle, kalifornialaiselle Gensler-toimistolle. Pian Suomeen paluunsa jälkeen Laajisto perusti omaa nimeään kantavan suunnittelutoimisto Studio Joanna Laajiston, ja nykyään hänen paikallisia perinteitä ja maailman metropoleista ammentavia vaikutteita rohkeasti sekoittavaa työtään pidetään laajalti uutena mittarina sille, mitä ”suomalaisuus” tarkoittaa. Laajiston suunnittelemat lukuisat toimistotilat, kahvilat,ravintolat ja baarit ovat osaltaan uudistaneet Helsingin kaupunki-identiteettiä ja samalla nostaneet suomalaista suunnittelua takaisin maailmankartalle. Tapaamme Joannan hänen aurinkoisessa, Helsingin keskustassa sijaitsevassa toimistossaan ja keskustelemme suunnittelijan omasta tavoitteesta edistää kestävää pohjoismaista kulttuuria.
Työsi on osa suomalaisen sisustussuunnittelun uutta aaltoa, joka tuntuu modernilta, kansainväliseltä ja silti uskolliselta pohjoismaiselle identiteetille. Miten sinä määrittelisit tämän uuden “suomalaisuuden”?
Olen ajatellut pitkään, että Suomen maabrändi – kliseet poroista, saunoista ja vaatimattomasta, eristetystä kansasta – eivät edusta tämän hetken todellisuutta siitä, mitä tämä maa todella on. Olemme hyvin kehittynyt, varakas ja teknologisesti sivistynyt yhteiskunta. Erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaisista on tullut yhä liikkuvaisempia ja kansainvälisempiä, ja Suomi tuntuu olevan paljon lähempänä muuta maailmaa. Totta puhuen minä koen, että teknologia, tekniikka ja täsmällisyys ovat iso osa suomalaista identiteettiä.
Erityisesti teknologia on muuttanut radikaalisti sitä, miten vuorovaikutamme erilaisten sisätilojen ja sisustuselementtien kanssa. Millaiset innovaatiot ovat sinulle erityisen hyödyllisiä ja miten käytät niitä työssäsi?
Teknologia on tärkeä osa nykyajan elämää mutta voi myös pilata tilan tunnelman, jos sen roolia ja sulauttamista ympäristöön ei ole mietitty kunnolla. Siksi lähden aina siitä, että teknologian sisällyttämistä pitää miettiä tarkasti jo aivan suunnitteluprosessin alkumetreillä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös asiakkaan pitää olla selvillä siitä, millaista teknologiaa hän haluaa käyttää, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suunnittelijana olen innoissani langattoman teknologian yleistymisestä. Esimerkiksi Bluetooth-laitteet ja langattomat valaistusratkaisut tekevät minun työstäni huomattavasti helpompaa ja mahdollistavat sen, että suunnittelussa ei tarvitse tehdä kompromisseja. Toivon vain, että joku keksisi vielä langattoman sähkön!
Voisitko antaa tuoreen esimerkin projektista, jossa teknologian saumaton sisällyttäminen on auttanut parantamaan tilakokonaisuuta?
Vuoden 2018 alussa suunnittelimme Vitra-kylän, joka on 1000 neliömetrin torimainen ostosympäristö Vitran kampuksella. Alun perin kylä toteutettiin maailman johtavia kaupan alan messuja, EuroShopia varten. Saadaksemme paremman käsityksen siitä, kuinka ihmiset tutkivat tilaa ja optimoidaksemme sen parhaalla mahdollisella tavalla rakensimme lämpöä mittaavia sensoreita, jotka tallensivat asiakkaiden virtaa. Toinen esimerkki on Cecil, samaa nimeä kantavan vaatemerkin lippulaivaliike Oberhausenissa Saksassa. Siellä asensimme pukuhuoneisiin hienovaraiset napit, joilla voi tarvittaessa kutsua paikalle myyjän. Tällaiset pienet yksityiskohdat, hyvin toteutettuina, voivat parantaa merkittävästi asiakaskokemusta.
Työssäsi on yleensä vahva saumattomuuden tuntu, joka liittyy hyvin yksinkertaisiin asioihin. Esimerkiksi Story -ravintola-kahvilan sisätila vaikuttaa yhtenäiseltä valittujen materiaalien ansiosta. Millaisten materiaalien kanssa haluat työskennellä?
Aina kun mahdollista, suosin luonnonmateriaaleja, jotka vain paranevat ajan myötä ja patinoituvat kauniisti. Minulle materiaalit ovat myös äärimmäisen tärkeitä oikeanlaisen tunnelman luomisessa. Etsin aina materiaaleja ja tekstuureja, jotka vahvistavat tiettyjä tunteita tai saavat aikaan tietynlaisen reaktion sen mukaan, millainen tila on työn alla. Introssa ja Storyssa käytin tammea, kiveä ja betonia luodakseni tilan, joka on lämmin ja kutsuva.
Lämmin ja kutsuva tunnelma näkyvät kaikissa suunnittelemissasi tiloissa niiden virtaviivaisuudesta ja minimalistisuudesta huolimatta. Mikä on reseptisi viihtyvään tilaan?
Minusta tärkein yksittäinen tekijä on valaistus. Etenkin silloin, jos on tiukka budjetti, kannattaa panostaa valaistukseen. Hyvä valaistus saa kaiken näyttämään hyvältä, mutta huono valaistus voi pilata parhaatkin materiaalit.
Monissa suunnittelutöissäsi on mukana taidolla toteutettu keittiö, jota voi hyvällä omatunnolla kutsua tilan sosiaaliseksi keskukseksi. Mikä on suunnittelufilosofiasi modernin keittiön ja ruokailukokemuksen suhteen?
Keittiöiden ja ruokailutilojen suunnittelussa on mielestäni kyse ennen kaikkea tiloista, joissa on mukava viettää aikaa. Ne ovat paikkoja, joissa ihmiset kokoontuvat ja jos mahdollista, yhdistän mielelläni nämä kaksi tilaa yhdeksi. Sama pätee sisustussuunnitteluun: modernit keittiöt avautuvat usein suoraan muuhun oleskelualueeseen ja pidän niiden saumattomasta yhdistämisestä. Tämä tarkoittaa laadukkaita materiaaleja, kuten puuta, kiveä ja terästä, sekä laajoja, avaria pintoja korkealla sijaitsevien hyllyjen sijasta. Jos korkeita kaappeja tarvitaan, ryhmittelen ne yhdeksi seinämäksi. Lisään myös mielelläni keskussaarekkeen paikaksi, johon ihmiset voivat kerääntyä laittamaan ruokaa ja juttelemaan. Himmennettävät valot sopivat hyvin erilaisiin tilaisuuksiin, kuten aamiaiselle, lounaalle ja illalliskutsuille. Ja mikään ei edistä hyvää keskustelua ruoan ja juoman äärellä samalla tavalla kuin hyvin kalibroitu akustiikka.
Kuinka tärkeä tila keittiö on omassa elämässäsi?
Keittiö on suuri osa minun ja perheeni elämää, sekä ykköskodissamme Töölössä että kesäasunnollamme Karjalohjalla. Perinteisesti suomalaisiin asuntoihin on tehty melko pieniä keittiöitä, mutta minä pidän suurista, avoimista ruokailutiloista. Ruoanlaittajan ei pitäisi kokea olevansa jumissa keittiössä, vaan samassa tilassa muiden ihmisten kanssa. Erityisesti kesäasunnollamme meillä käy paljon ystäviä vierailuilla ja kokkaamme yhdessä usein, jolloin keittiön pitää olla tilava ja toimiva.
Kestävyys ja eettisyys ovat sinulle tärkeitä arvoja. Millaiset ovat kriteerisi hyvin suunnitellulle projektille, ja kuinka kestävyys käytännössä näkyy suunnittelussasi?
Uskon vakaasti siihen, että toiminnallisuus on kaiken a ja o, ja myös avain kestävään suunnitteluun. Nykyään on helppo myydä viherpestyjä projekteja mutta tärkeintä on se, kuinka hyvin suunniteltu tila mukautuu tulevaisuudessa erilaisiin tarpeisiin ja kestää aikaa. Minua ei kiinnosta suunnitella tiloja, jotka pitää laittaa täysin uusiksi muutaman vuoden päästä.
Vuosien saatossa olet toteuttanut visiotasi suunnittelemalla muun muassa yksityisasuntoja, baareja, yökerhoja, kauppoja ja ravintoloita. Mitä seuraavaksi?
Tällä hetkellä olen hyvin kiinnostunut hotelli- tai niin kutsutusta hospitality-alasta. Rakastan boutique-hotellien suunnittelua, sillä niissä asiakaskokemus on todella keskiössä. Toisaalta olen myös kiinnostunut ”hospitality” -sanasta myös abstraktimmalla ja filosofisella tasolla. Minusta on kiehtovaa, ettei sanalle ole suoraa käännöstä suomen kielessä.
Suunnittelit vähän aikaa sitten valmistuneen uuden päämajan mainostoimisto Bob the Robotille. Kuinka pyrit luomaan tilan, joka on sekä viihtyisä että tuottava?
Tämän tilan suunnittelu lähti liikkeelle ihmisen perustarpeiden ymmärtämisestä – haluamme olla sosiaalisia mutta meillä on myös tarve yksityisyyteen – sekä asiakkaan yrityskulttuurista. Muut tekijät, joihin kiinnitän aina paljon huomiota ovat akustiikka, valaistus ja yleinen työpaikan ergonomia. Uskon, että kun ihmiset viihtyvät ympäristössään, he myös jaksavat ahkeroida ja olla tuottavia.
Haastattelu: Heini Huhtinen
Kuvat: Sebastian Wolf