Raunioista romantiikaksi.

Arno Brandlhuber – arkkitehti, asunto & Antivilla, Berliini & Potsdam (Saksa)

Tämä motto toimii Arno Brandlhuberille. Arkkitehtinä hän asuu ja työskentelee yhdessä omista luomuksistaan numerossa 0113 Brunnenstrassella Berliinissä. Polykarbonaatista valmistettujen seinien takana tila toimii kaupungin taiteilijoiden ja luovien ihmisten kohtauspisteenä. Epätasainen betoniportaikko sisäpihalla kiemurtelee neljä kerrosta ylös galleriaan, kustantamoon ja sitten Arnon toimistoon. Ylimpänä on hänen asuntonsa. Mitään näistä ei ollut olemassa ennen vuotta 2009, vain kivijalka ja hissin perustukset.

Hissin sijaan Arno saapuu tänään jalkaisin. Hän pyyhkäisee hiukset otsaltaan ja alkaa valmistaa kahvia avokeittiössä. Kaikki täällä ylhäällä on avointa tilaa. Ainoa ovi johtaa kylpyhuoneeseen, mikään muu ei juuri ole yksityistä. Asunto on silti asuttu. Vaikka Arno myös työskentelee täällä, se ei ole näyttelytila. Se on mitä se on, sanoo arkkitehti, ja se voi muuttua mielialan tai tarpeen mukaan.

Sama koskee Antivillaa, entistä tehdasta Krampnitzissa Potsdamin lähellä, jota Arno parhaillaan mullistaa. Se perustuu kestävän energian konseptiin sekä innovatiivisiin ikkunoihin, jotka Arno ja hänen ystävänsä tekivät lekalla. Ikkunat ovat nyt isommat ja antavat paremman näkymän järvelle. Tämä yksityiskohta on tärkeä arkkitehdille kustannustehokkaana rakennusmenetelmänä.

Miksi uusiokäyttö on parempi kuin uuden rakentaminen?
Joskus nuoruusiässä rakastut ensimmäistä kertaa johonkuhun, joka ehkä myös rakastuu ensimmäisen kerran. Unelmoit tästä koko ikäsi – etkä koe sitä koskaan uudelleen. Rakennusprojektit ovat samanlaisia. Suurimmalla osalla on jo käyttötarkoitus, käyttökohde, tunne. Se pitäisi suunnitella uudelleen sen sijaan, että se hajotetaan.

Sinulle on tärkeää kustannustehokas rakentaminen. Mitä amatöörien on otettava huomioon tässä yhteydessä?
Kun kaikki tehdään oikein, et rakenna kustannustehokkaasti. Mutta kun halutaan tehdä vieläkin enemmän asioita oikein, voidaan todeta, että jotkut standardit eivät yksinkertaisesti ole tarpeen. Esimerkiksi lattia täällä. Se on yksinkertaista, siloitettua betonia. Kuorirakenteeseen verrattuna lisähinta on viisi euroa. Halutessasi voit lisätä persialaisen maton ja somistaa betonia haluamallasi tavalla.

Mitä muita hyviä tapoja on viimeistellä materiaali persialaisten mattojen lisäksi?
Minulla ei ole lempiviimeistelymenetelmää. On tietenkin muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa on paljon näkyvää betonia. Esimerkiksi Etelä-Amerikka. Siellä on yleensä puulevy – vähän kuin täällä Brunnenstrassella. Lisätään muutama suurilehtinen kasvi ja kokonaisuudesta tulee toimiva. Ehkäpä on aika kommentoida yleistä pelkoa Saksassa, tiettyä vaivaantuneisuutta, joka liittyy betoniin. Se saattaa olla peräisin 1950-luvun lopun ja erityisesti 1960-luvun asuntokehityksestä. Silloin jotain jäi jumiin. Ja näihin suuriin asutuskeskuksiin liitetty sosiaalinen leima liitetään usein myös betoniin rakennusmateriaalina. Mutta nyt tämä on suurelta osin hävinnyt. En usko, että enää kukaan näkee betonin jotenkin eri tavalla kuin puun, muovin tai lasin. Mutta koska meillä on harvoin tapana katsoa tulevaan ja olemme sen sijaan menneisyyden vallassa, betonista puhutaan edellään huonona komponenttina.

Mikä betonissa miellyttää sinua henkilökohtaisesti?
Se on yksi kaikkien aikojen parhaista materiaaleista: ensinnäkin se on pehmeää, sitten se lämpenee, kun se asettuu. Se muovautuu mihin tahansa muotoon, sillä ei ole suuntaa alunperin. Ja lopuksi siitä tulee juuri sitä, mitä haluat siitä tulevan. Se voi olla lattia, se voi olla palkki, se voi olla keittiön työtaso. Ja siksi se on minusta kiinnostavaa. Betoni on yksi harvoista materiaaleista, jota voidaan muovata näin.

Kuinka paljon vietät aikaa Krampnitzissa?
Olen paljon matkoilla, noin puolet vuodesta. Ja siksi minusta on aina mukavaa olla täällä Brunnenstrassella! Mitä tulee Krampnitziin – on todettava, että kesän viettäminen järven lähellä on upeaa. Ja siellä tilan käyttöä ei ole virallistettu kuten täällä. Monenlainen käyttö on mahdollista ja toivottavaa. Antivilla on minun studioni. Siellä pidetään tapahtumia ja symposiumeja, mutta myös yöpyminen on mahdollista.

Olisitko ottanut tämän projektin, jos kohde ei sijaitsisi järven lähellä?
En. Mitä haluaisin sieltä? On ihanaa aloittaa päivä uimalla. Siitä saa niin paljon energiaa. Muut rituaalit, kuten tuplaespresso tai kylmä suihku, eivät ole edes verrattavissa siihen. Menen uimaan aamulla, työskentelen pari tuntia. Ja noina kahtena tuntina saan tehtyä puolet päivän töistä.

Silti mielestäni kaupunki tai kaupungit tarjoavat parhaan elämäntavan, koska niihin voidaan integroida niin monenlaisia elämäntapoja. Tässä mielessä uskon, että kaikki pitäisi keskittää kaupunkeihin tai niitä ympäröiville alueille. Näiltä alueilta löytyy paljon rakennuksia.

Esimerkiksi Antivilla. Miten päädyit siihen alunperin?
Samalla lailla kuin taloon Brunnenstrassella: tarjolla oli tontti, jolla oli jo jotakin. Tässä tapauksessa vanha tekstiilitehdas. Tonttia tarjottiin 100 neliömetrin omakotitalon rakentamista varten. Mutta sillä oli jo 500 neliömetrin kokoinen rakennus. Kuvittele tämä. Maksat omakotitalosta tontin hinnan sekä purkukustannukset sen sijaan, että vain käyttäisit olemassa olevaa kiinteistöä. Näin saadaan kaksi etua. Ei purkukustannuksia ja rakennuksen runko. Ja 100 neliömetrin rakennusluvan sijaan käytettävissä on 500 neliömetriä. Ja jos otetaan huomioon energia, joka on laitettu olemassa olevaan taloon, eristämiseen kuluisi paljon vähemmän. Kokonaisenergiankulutuksen tuloksen perusteella voidaan todeta, että vanhat rakennukset ovat etuoikeutettuja ja etusijalla. Tässä suhteessa tämä on malli, jota voidaan käyttää laajalti.

Sen sijaan sait aluksi paljon kritiikkiä Antivillan naapureilta. Kuinka käsittelet tällaiset asiat?
Tämä ei koske vain Antivillaa. Berliinin kulttuurisenaatti sijaitsee meitä vastapäätä täällä Brunnenstrassella. Heidän lempinimensä rakennukselle on autotalli, koska olemme käyttäneet täällä paljon polykarbonaattia. Jos siis kuvitellaan, että emme vain seuraa jo olemassa olevaa ajatusta kauniista rakennuksesta ja että kehitämme rakennuksen tiettyjen vaihtoehtojen pohjalle, jotka ovat yhtenäisiä keskenään, päädytään aivan erilaiseen kuvaan. Silloin kuva on alun perin tuntematon. Ja tiedämme, että kaikki tuntematon voi helposti aiheuttaa vieraantumista. Näin kävi täällä ja myös Krampnitzissa.

Antivilla tietenkin on alkanut ihastuttaa naapureita. Ja tilanteeseen vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi se, että monet olivat aiemmin tehtaassa töissä. Monet menettivät työpaikkansa. Siksi odotukset ketä tahansa kohtaan, joka tekee tehtaasta jotain uutta, olivat jo alkuaan negatiivisia. Sittemmin siitä on kuitenkin tullut monien pyöräretkien kohde. He kuuluttavat megafonilla "Tämä on Antivilla, josta olette lukeneet". Samaan aikaan kaupungista tulee naisia eväskoreineen. Tämä on prosessi, joka on vain käytävä läpi, kun on uusi kaupungissa. Minusta tämä on melko normaalia.

Ja sinä olet tuonut paljon mukanasi: ympärilläsi on aina kollegoita, taiteilijoita ja luovia ihmisiä. Kuinka inspiroitte toisianne?
Se on hyvin helppoa. Jos kysyt hedelmänviljelijältä kysymyksen, hän vastaa hedelmällä. Jos kysyt arkkitehdilta kysymyksen, hän vastaa rakennuksella. Ja tämä on totta monen visuaalisen taiteilijan kohdalla. Kun vietän aikaa muiden luovien alojen ihmisten kanssa, he vastaavat aina eri näkökulmasta. Vain näin pystyn tuottamaan jotakin olemassa olevaan kiinteistöön tai ympäristöön.

Kun tarkastelet tätä kehitystä ja valmista Antivillaa nyt, oletko ylpeä?
Asiassa on kaksi puolta. Toisaalta olen saanut sen ansiosta paljon huomiota. Toisaalta talomme edullinen vuokra ei alentanut alueen vuokria yleisesti. Jotta niin kävisi, meidän olisi pitänyt jatkaa rakentamista. Huomion ekonomia vaikuttaa usein kielteisesti. Olipa kummin vain, uskon, että arkkitehtinä pitää pystyä pääsemään perille jonnekin.

Tuntuuko sinusta, että olet perillä?
Berliini on ottanut minut erittäin hyvin vastaan. Ei ole itsestäänselvää, että menen kaupunkiin ja kaupunki on näin avoin. Mutta uskon, että Berliini on luonteeltaan hyvin dialoginen. Onneksi kaikki on täällä monimerkityksistä. On paljon vastakkainasettelua, joka tekee tästä kaupungista hyvin tuotteliaan ja luovan.

Onko arkkitehtuuri sinulle vain luovuuden kanava vain myös taiteen muoto?
On olemassa vanha myytti, jonka mukaan arkkitehtuuri on kaiken taiteen äiti. Uskon kuitenkin, että tuotantoympäristöt ovat aivan erilaiset. Toisin kuin muissa taiteenmuodoissa arkkitehtuurissa on usein mukana asiakas ja se on hyvin riippuvaista markkinoinnista. Meidän on usein ensin markkinoitava rakennuksia, ennen kuin voimme tehdä sopimuksen. Tämä on ongelma, koska minulta vie melko kauan, ennen kuin tiedän, miltä rakennus tulee näyttämään. Mielestäni tämä ulkoisten olosuhteiden kerrostaminen tekee arkkitehtuurista ehkäpä hieman samanlaista kuin shakin peluu.

Miksi haluat taidetta ympärillesi?
Nämä taideteokset ovat pääasiassa vaihtokaupassa saatuja esineitä. Ja koska kaikessa on kyse vaihtokaupasta, olen varmasti jossain vaiheessa ollut kiinnostunut kysymyksestä, jonka taiteilija suuntasi minulle. Siinä on yleensä riittävästi, jopa pitkällä aikavälillä.